Oli tylsää. Ei muita tekosyitä tälle tekstille.

Maanantai 15.10. klo 9.47, Singapore Polytechnic

Ouuukkeii.. Eka luento ohi, kesti 40min. Aiheena Consumer psychology. Yllättäen olin ainoo vaihtari, ja jos joku olis mut muuten onnistunu missaamaan, nii huomas kyl viimestään siin vaiheessa kun opettaja rupes luennolla kyselee että tykkäänkö mä jäätelöstä ym. Täällä sit vaan ei pysty sulautumaan joukkoon. No mut ehkä se ei haittaa. Vielä ku sais jotain kavereita, tällä hetkellä vähän forever alone –fiilis näiden joukossa :D No mut vastahan tää alko. Nää oppilaat on btw 17-19 -vuotiaita… Että jee. Pien yläastemeininki tuollaki äsken päällä, eikä ollu hetkeekä hiljasta. Noo. Mikäs siinä sitte. Nyt aattelin että voisin vihdoinki kirjottaa raportin kesän harjottelusta.. Bäkkärit soi radiossa, lämpöö on reilusti ja pien tuulenvire käy. Mikäs tässä ollessa. Seuraava tunti vasta kaheltatoista, sitä ennen pitäs löytää ruokaaki, johon kyl pitää varata paljon aikaa, koska varmasti eksyn. No niin nyt se raportti, pystyn kyllä siihen. Voin sit myöhemmin kertoo lisää jännittäviä kuulumisia. Ja jos nää joskus sais julkastuaki. Kuitenki jää vaan mun omaks päiväkirjaks. Se vois kyllä oikeesti olla parempi vaihtoehto.

klo 11:26, sama paikka

Noniin, kävin sitte metsästämässä sitä Food courtia – yllätysyllätys, ei löytyny. Kauheen kauas en uskaltautunu, koska en olis kuitenka löytäny takas. Vastaan tuli kyllä food court #6, mutta mä etin vitosta, enkä tänää tuntenu itteäni tarpeeks rohkeeks kutosen antimille. Onneks täs vieres sentää oli kahvila josta sain juustospaghettia tomaattikastikkeella ja kanamakkarasiivuilla, sekä joku upee omenajuoma jäillä. Setti makso 5 dollaria, eli ei mitenkää halpaa, mut olipahan hyvää. Paitsi että kukaan ei varottanu sienistä, ja ne piti noukkia pois.

Keräsinpä muuten taas vähän outoja katseita kierroksellani. Ainoo länsimaalainen jonka tääl oon nähny itteni lisäks on mun tietokoneen taustakuva. Se onki sit kuuma mies. Ja tajusin just että mun seuraava luentohan on Cultural management, että voi taas arvata kenet ne ottaa esimerkkikohteeks. Mut jälleen, mikäs siinä.
Sain muuten äsken alotettua sen raportin! Kun vähän suurentelee fonttia ja riviväliä niin on jo kolmasosa kasassa – ihan hyvin siihen nähen että oon hädintuskin päässy ees aiheeseen. Toisaalta tekstintuottohan kyllä multa onnistuu, sen on varmaan huomannu kuka tahansa joka tätä on jaksanu lukea (wow, jos sellanen on olemassa), mutta se että siinä ois oikeesti jotain pointtia onki sit eri asia. Eikä ollenkaa huomaa ettei mulla oo täällä ketään juttukaveria, eheei. No mut eiköhän niitä pian ilmaannu. 

Mitähän hauskaa sitä sitten kertois. Eilen oli tosiaan se Singapore sightseeing kierros. Ranskalaisvahvistus petti eikä saapunu paikalle, oli pojilla kuulemma ”huono olo”. Yllättävää sinänsä, kun sunnuntaiaamu tosiaan seuraa lauantai-iltaa.. Oltiin O:n kanssa ehkä vähän katkeria. Jätkät selkeesti tietäis missä on parhaat bileet, ja me halutaan niihin osallisiks. Saatoinki sit Facebookis laittaa jonkuulaista ”vihaviestiä”..  Joka olis ehkä muuten voinu olla jees, mut tosiaan oon tavannu ne kerran 10 sekunnin ajan.. Hymps. Vähän kyl on tylsää ettei tääl oo sellast vaihtarikulttuuria ku esim. Erasmuksella, mut minkäs teet. No teen sen, että ohjelmaa on järkättävä ite. Ja joulukuussa on 3 viikon loma, pitäs varmaan jo sitä alkaa suunnittelee.. Asiat tärkeysjärjestykseen, eikös.

Eilen muuten söin intialaista, ilmaseks, koska se ei rahastanu mua. Ärsytti ku olisin halunnu syödä, mut suu oli tulessa. Täytyy vissii vähän totutella paikalliseen maustekulttuuriin vielä.. Sit voisin mainita kuinka leijonapatsaalla, eli yhellä major turistikohteella kaks random turistimiestä halus mun ja O:n kanssa kuvaan. Mainitsen ihan vaan sen takia, koska meijän kuva on varmaan tähän mennessä jo netissä jollain kuvatekstillä tyyliin Tässä me ulkomaalaisten rakastajattariemme kanssa. Mut se on toki kiva että joku koki meijät mielenkiintosimmiks kuin sen leijonan ja merenneidon risteyksen. Eli siis oikeestaan leijonan ja kalan risteys. On näilläki maskotit. 

Tapasin eilen turkkilaisen ompelijamiehen, voin sit sille mennä teetättää kaikki vaatteeni kun ei täällä kuitenka oo tarpeeks isoja kokoja. Ja sit voi taas kysyä että mistä mä aina löydän näitä turkkilaisia, vai löytääkö ne mut. Se oli Chinatownissa. Mut se oli muuten hienoo, kuinka Singaporen Chinatownissa soitettiin suomalaista F-f-f-f-freestyleria! Kulttuurien kohtaamista komeimmillaan. 

Hmm jaa tunti alkaa kohta ja missähän mun pitikää olla.

Tässä vielä kuvia sightseeing-kierrokselta