torstai 25. lokakuuta 2012

Pikkuongelmia, hyviä fiiliksiä ja vaahtokarkkeja


Tiistai 16.10. klo 16.44, hostellilla

Voin kertoo et eilen iltapäiväl oli kiva fiilis kun ensin en meinannu löytää ulos koulusta, kun vihdoinki sieltä oisin puol viideltä päässy. Se on kyl semmonen helvetillinen labyrintti. Sit oisin halunnu käydä vessassa, mutta se oli vaan reikä lattiassa. Nöy tänk jyy. Vihdoin ku pääs kadulle oli metroasema hukassa eikä saanu sylkee maahan vaikka teki mieli. Aseman löydyttyä juoda ei saanu vaikka kuinka janotti (500 dollarin sakot, joita oon kyllä jo kerran uhmannu. Bad ass minä). Kaiken huipuks hostellilla oli dinneriks toinen toistaan kammottavimpia juttuja. JA opelta tuli viesti että lukkari on vaihtunu. Bye bye vapaat perjantait…

Mutta tänään. Vaikka sähköt (siis myöskään ilmastointi) ei toiminu ja vastapäisen poliisilinnotuksen kokelaat taas harjotteli säkkipillien- sekä torvensoittoa, nii heräsin onnellisena ja koulumatkalla vaan ajattelin kuinka rakastan tätä ilmastoa ja kaupunki ja ihmisiä ja koulua ja mun kurssit on mielenkiintosia eikä oo miesongelmia ja ah, elämä on ihanaa. Tajusin myös että vaikka perjantaisin joudunki kouluun, nii nykyaikataulun mukaan meen torstaisin vasta kahteen, eli Hellllooooo joka keskiviikkonen ladie’s night! Jolloin siis joka puolella kaupunkia baareihin pääsee ilmaseks ja monesta saa ilmasia juomiaki. Siis naiset saa. Miehet saa jos naiset antaa. 

Mitäs muuta kivaa. Koululla joku pikkuriikkinen poika pyys täristen mun numeroa samalla kun sen kaveri nauro taustalla. Totta kai sit annoin sen, mutta vähän epäilen ettei siitä kuulu. Vähän myös toivon ettei siitä kuulu. Sori kaveri, oon sekä liian vanha että pitkä sulle. Tääl on kyllä yllättävän pitkiäki poikia näkyny. Mut yhtään mua pidempää naista ei oo vielä tullu vastaan.

Oppilaat ja opettajat ollu hirmusen mukavia mulle nyt, vaikka tiiän että oon edelleen melkonen kummajainen siellä. Mutta saavat tottua ajan myötä. Tänää multa kysy koulukaverit että syönkö mä vaahtokarkkeja. No syönhän mä. Seuraavaks tuodaan eteen pussillinen vaaleenpunasia, peniksenmuotosia karkkeja. Kattovat miten reagoin, ja hymyillen sit tietty kiitän ja otan sellasen vastaan, ihan ku pistelisin pieniä vaaleenpunasia peniksiä poskeeni joka päivä. No huhhuh jopas kuulosti törkeeltä. Ja tosiaan en siis sellasta harrasta. No mutta en haluu jättää teitä näihin ajatuksiin vaaaaan ööööö huomenna on vapaapäivä ja mennään O:n kanssa Sentosalle jee. Eli siis Biiitsilleeee ihanaaaa B)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti